Tantrika Yeshe Tsogyalin joukkoraiskaus

Yeshe Tsogyal / Tsogyel (757–817?) on kuuluisa ja paljon palvottu tiibettiläinen yogini, dakini ja tantrika. Kaksi tärkeää, Tiibetin buddhalaista koulukuntaa pitää häntä Valaistuneena. Hän harjoitti vajrayāna-buddhismiin sisältyviä, seksuaalisia karmamudrā-tekniikoita "Toisen Buddhana" tunnetun Guru Rinpochen partnerina (kts blogiteksti Ensimmäinen ja toinen Buddha keskitiellä).

Suuren osan elämästään Yeshe Tsogyal eli karuissa olosuhteissa ja koki kovia koettelemuksia. Häntä syrjittiin ja pilkattiin ja hän joutui useita kertoja ryöstetyksi ja väkivallan uhriksi.  Kerran hän päätyi vaelluksellaan seitsemän maantierosvon raiskaamaksi.
 
Yeshe Tsogyal muunsi mielessään raiskaajat omaksi gurukseen ja resitoi roistoille raiskauksen jälkeen laulun, jossa hän kertoo initioineensa raiskaajat mystiseen "neljän ilon tasoon". 

Äärimmäisissä olosuhteissakin mahāmudrā´aan  - suureen symboliin - perehtynyt Yeshe Tsogyal siis käytti seksuaalisuutta välineenä myötätunnon ilmentämiseen ja tietoisuuden tilan laajentamiseen. Hänen nimensä tarkoittaakin Viisauden Meren Kuningatarta. Runossaan hän manifestoi dzogchen-buddhalaista viisautta, jonka mukaan kaikki tunteet ja mielentilat voidaan ymmärtää, kokea ja käsittää mielen alkuperäisen tyhjyyden ja puhtauden säteilynä.

                         NAMO GURU PADMA SIDDHI HRI!

Poikani, te olette tavanneet ylhäisen puolison, Suuren Äidin.
Teidän aikaisemmista ansioistanne kertyneiden voimavarojen avulla
ja sallimuksen oikusta, olette vastaanottaneet neljä voimaannuttamista;
ilon neljän tason kehityskulkuun keskittynyttä.

Te iskitte välittömästi silmänne minun kehomandalaani.
Teidän mielenne oli himokkaan luontumuksen vallassa
ja itsevarmuudellanne te voititte initiaation Maljan.
Ymmärrettyänne himon olemuksen
tunnistakaa se luovana näkynä jumalattaresta.
Se ei ole kukaan muu kuin Yidam-jumaluus itse.
Meditoikaa himokasta mieltänne Jumalallisena Olentona.

Yhdistyminen avaruuden, teidän partnerinne salaisen mandalan kanssa
herättää hermokeskuksenne hyrisemään puhtaasta mielihyvästä;
Siksi teidän hyökkäävyytenne oli tyyntynyt ja rakastava ystävällisyys syntynyt.
Sen voimalla voititte itsellenne Mystisen Initiataation.
Ymmärrettyänne ilon sisimmän olemuksen
sekoittakaa se elämän energiaanne ja pitäkää sitä yllä hetkinen.
Ja jos tämä ei ole mahāmudrā´a, niin mikään ei sitä ole.
Kokekaa nautinto kuin se olisi mahāmudrā.

Kun olette yhdistyneet puolisonne puhtaan mielihyvän sfääriin
ja inspiroituneet vastentahtoiseen ponnisteluun
teidän mielenne sulaa minun mieleeni.
Se on siunaus, jolla voitatte itsellenne Viisauden initiataation.
Huojumatta vartioikaa mielihyvän sisintä olemusta.
Samaistakaa puhdas mielihyvä Tyhjyyteen.
Se on sitä mikä tunnetaan virheettömänä, tyhjänä mielihyvänä
Kokekaa puhdas mielihyvä ylivertaisena ilona.

Ollessanne yhtyneenä kumppaninne autuaaseen hermoon
meidän kaksi nektariamme sulavat yhdeksi eliksiiriksi.
Itsen ja toisten ilmaantuminen on lakannut.
Tämän tiedostaminen initioi teidät Luovaan Viestintään.
Vartioikaa luonnollista puhtautta ilmaantumisten maailmassa.
Tämä ei ole mitään muuta kuin dzogchen ´ia kuten se on.
Kokekaa luontainen ilo ei-ilona.

Tämä on epätavallinen, ylhäinen ja salainen opetus siitä,
kuinka tämän metodin tietoinen harjoittaminen tuo tuhon tullessaan,
mutta sattumalta kohdattuna se antaa ihmeellisen vapautuksen.
Te hankitte neljä voimaantumista yhdellä kertaa
ja neljä ilon tasoa soi kypsyyden onnistumisellenne.

Idioottivisio

Intialainen pyhimys Ribhu selvitti oppilaalleen Nidaghalle ei-dualismia. Hänen sanomansa oli:

- Ei ole yhtä eikä kahta. Ei ole mantraa, ei tantraa. Ei dharmaa, totuutta tai pelkoa. Ei ole gurua, eikä opetuslasta. Ei myöskään syntymää tai kuolemaa. Vain Itse on olemassa. Pidä huolta, että olet tämä Itse ja tajua, ettei ikinä ole ollut olemassa ei-Itseä.

Nidagha arvosti mestarinsa opetusta, mutta ei ollut valmis luopumaan vanhoista kuvioistaan, vaan palasi kotikaupunkiinsa, jossa omistautui seremoniallisen uskonnon harjoittamiselle. Jonkun ajan kuluttua Ribhu lähti hänen jälkeensä ottaakseen selvää, onko Nidagha päässyt ritualismin ja uskonnon harjoittamisen tuolle puolen. 

Mayan - eli, "Harhan"/"Kuvittajan" - avustamana Ribhu muuntui harmittoman maalaistomppelin näköiseksi ja meni moikkaamaan Nidaghaa tämän katsellessa kadulla kuninkaallista kulkuetta.

Ribhu tiedusti Nidaghalta, mikä tapahtuma on kyseessä. Nidagha selitti, että kuningas on menossa kulkueensa kanssa kaupungin läpi.

- Ahaa! Se on kuningas. Mahtavaa. Mutta missä hän on?

- Hän on tuolla norsun selässä.

- Sanot, että kuningas on norsun selässä. Hmm. Minä näen heidät molemmat, mutta kumpi on norsu ja kumpi on kuningas?

-Tä? Nidagha ärjäisi. - Sinä siis näet kummatkin, mutta et käsitä, että mies ylhäällä on kuningas ja eläin hänen alapuolellaan on norsu, niinkö? Kuule, sinä haaskaat törkeästi minun aikaani tuollaisilla älyttömyyksillä.

- Et viitsisi olla epäystävällinen tietämättömälle sällille. 
 Kerro mieluimmin mitä tarkoitat, kun sanot "ylhäällä" ja "alhaalla"?

Nidagha kiehahti raivosta punaiseksi ja sanoi:

- Sinä näet kuninkaan ja norsun. Toinen on ylhäällä ja toinen alhalla. Mutta tämän lisäksi haluat vielä tietää, mitä "ylhäällä" ja "alhaalla" oleminen merkitsee! No, jos et kerran ymmärrä, kun sinulle selitetään itsestään selvä juttu, niin minäpä annan sinulle esimerkin.

Tämän sanottuaan Nidagha kiipesi Ribhun selkään ja huusi hänen korvaansa:

- Minä olen nyt ylhäällä oleva kuningas ja sinä olet norsu minun allani. Tuliko asia nyt selväksi?

- Ei täysin, Ribhu tokaisi. - Kun sanot: kuningas, norsu, ylhäällä ja alhaalla - niin ymmärrän kyllä mitä meinaat. Mutta kerro minulle, mitä tarkoitat sanoilla "minä" ja "sinä".

Silloin Nidagha samanaikaisesti sekä tunnisti opettajansa että heräsi määrittelemisestä vapaaseen tietoisuuteen. 

Tarina sisältyy intialaisiin purāṇa-teksteihin. Purānat ovat ensyklopedisia "muinaisia kirjoituksia", joiden kokoaminen alettiin 300 vuotta j.a.a. Purāna-kirjallisuuden 400 000 säkeistöä käsittelevät mm. maailman luomista, ihmiskunnan alkuisien - Manujen - ja varhaisten hallitsijasukujen aikakausia sekä jumalien ja muinaisten pyhimysten sukuhistoriaa.

Purāna-teksit eivät kuuluu ns. kanoniseen kirjallisuuteen, kuten esim. Bhavadgita. Tästä huolimatta hindulainen kosmologia ja hindulaiset palvontakultit perustuvat suurelta osiin nimenomaan purāna-kirjoihin, joita arvostetaan Intiassa myös jainilaisten keskuudessa.